Rasilaisen kimchi -pakkaus

Rasilaisen kimchi on saapunut K- ja S-ryhmän kauppoihin

Rasilaisen kimchi -pakkaus

Kevään 2021 uutuutemme, Rasilaisen kimchi, on korealaisesta keittiöstä tuttu raikas ja lempeän tulinen lisuke.

Tähtikokki Serko Rantasen kanssa kehittämämme kuumentamaton tuorekimchimme on kiinankaalista, retikasta ja mausteista valmistettu fermentoitu herkku, joka tuo aterioille aasialaista makumaailmaa.

Itse kutsumme kimchiämme toisinaan myös suomalaisittain nimellä ”Tulikaali®”, koska se on maultaan selkeästi vahvempi kuin valkokaalipohjainen Hapiskimchimme.

Kimchimme on ensimmäinen ”Uudet tähdet” -sarjamme tuote, jonka olemme tuoneet klassikkojemme rinnalle. Sarja laajenee vielä vuoden 2021 aikana.

Mikäli Rasilaisen kimchiä ei vielä löydy omasta kaupastasi, pyydä sitä henkilökunnalta kaupan valikoimiin.

Miten kimchiä voi käyttää?

Rasilaisen kimchi on maukas lisuke sellaisenaan ja sitä voi käyttää monipuolisesti liha-, kala-, kana- ja kasvisruokiin. Se sopii esimerkiksi streetfood-annoksiin, grilliruokien seuraksi, maustamaan kastikkeita, pataruokia ja maustetahnoja, leipien väliin sekä lisukkeisiin, munakkaisiin ja salaatteihin. Katso vinkkejä reseptisivuiltamme!

Kimchin historiaa

Etelä-Korean kansallisruokaa kimchiä on valmistettu satoja vuosia ja eri reseptejä on lukemattomia. On sanottu, että jokaisella perheellä tai suvulla on omat reseptivariaationsa tästä perinneruoasta, ja taito valmistaa kimchiä sekä resepti periytyvät sukupolvelta toiselle.

Vastaavia hapatettuja ruokalajeja on tehty Aasiassa jo ensimmäisellä vuosituhannella. Kimchin yleisin nykymuoto, jonka pohjana on kiinankaali ja jossa on käytetty runsaasti chiliä, on peräisin 1600-luvulta. Ennen tätä kimchi valmistettiin yleisimmin valkoretikasta, mutta kimcheihin on käytetty laajasti myös muita kasviksia.

Joissain kimchiresepteissä käytetään myös mereneläviin liittyviä raaka-aineita, kuten rapuja tai kalakastiketta. Rasilaisen kimchi on kuitenkin täysin kasvistuote, kuten kaikki muutkin tuotteemme.

Kimchi valmistetaan hapattamalla eli fermentoimalla, joten siinä on runsaasti maitohappobakteereita. Hapatus oli aikanaan  rittäin tärkeä tapa säilöä kasviksia ja niiden ravinteita pitkäksi aikaa etenkin talvisin, jolloin tuoreita vihanneksia ei ollut saatavilla.